Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Pretoria: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pretoria

Embassy of Finland
P.O.Box 443, Pretoria 0001, Republic of South Africa
Puh. +27-12-343 0275, S-posti: sanomat.pre@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 23.8.2017

Köyhyys Etelä-Afrikassa on kasvanut - neljäsosa väestöstä on äärimmäisen köyhiä

Köyhyys on lähtenyt nousuun Etelä-Afrikassa viime vuosien aikana, maan tilastokeskuksen tuore raportti osoittaa. Yli 55 % eteläafrikkalaisista, eli 30 miljoonaa ihmistä, on köyhiä. Neljäsosa väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Köyhyys on suurinta lasten ja vanhusten keskuudessa ja naisten johtamissa kotitalouksissa. Kolme neljästä alle 34-vuotiasta on köyhiä, eli heidän tulonsa ovat alle 64 euroa kuukaudessa.

Etelä-Afrikan tilastokeskuksen 22.8.2017 julkaisema raportti ”Poverty Trends in South Africa” tarkastelee köyhyyttä Etelä-Afrikassa vuosina 2011–2015. Raportin mukaan köyhyys on lähtenyt nousuun vuodesta 2011, vaikka köyhien määrä on edelleen alhaisempi kuin vuonna 2006. Köyhyydessä eli vuonna 2015 yhteensä 30,4 miljoonaa ihmistä eli 55,5 % väestöstä (vrt. 27,3 milj. vuonna 2011 ja 31,6 milj. vuonna 2006).

Köyhyyden mittarina ovat alle 992 ZAR tulot/kk vuoden 2015 hinnoilla mitattuna (n. 64 euroa/kk nykyisellä valuuttakurssilla). Kyseessä on tilastokeskuksen asettama Upper-Bound Poverty Line (UBPL), jonka ylittävillä tuloilla se katsoo ihmisten voivan ostaa sekä ruokaa että muita välttämättömyystarvikkeita.

Rakenteellsia uudistuksia tarvitaan

Statistics South Africa listaa syinä köyhyyden kasvuun mm. heikon talouskasvun, korkean työttömyyden, alhaiset raaka-ainehinnat, heikon kuluttajakysynnän sekä politiikkaepävarmuuden.

Raportti on jatkumoa jo muutaman vuoden jatkuneelle trendille – mm. OECD:n heinäkuussa julkaistu raportti huomauttaa, että Etelä-Afrikan matala talouskasvu ja korkea työttömyys heikentävät sosiaalista kehitystä, ja tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Erityisen huolestuttavaa on se, että peräti 25 % eteläafrikkalaista oli vuonna 2015 äärimmäisen köyhiä (tulot alle 441 ZAR/kk), eli heillä ei katsottu olevan riittävästi rahaa edes ruokaan. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien eteläafrikkalaisten määrä oli korkeimmillaan, 16,7 miljoonassa, vuonna 2009 – kansainvälisen talouskriisin seuraukset näkyivät selvimmin tässä ryhmässä. Vaikka heidän määränsä laski 13,8 miljoonaan vuoteen 2015 mennessä, se on silti 2,8 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2011.

Tulonjako edelleen räikeää

Etelä-Afrikan tulonjako on edelleen räikeää. Eriarvoisuutta mittaava Gini-indeksi on laskenut vain lievästi: 0,68:een vuonna 2015 verrattuna 0,72:een vuonna 2006. Kehityksen valossa ei näytä todennäköiseltä, että Etelä-Afrikka saavuttaa SDG-tavoitteensa, jonka mukaan Gini-indeksin pitäisi laskea 0,6:een vuoteen 2030 mennessä.

Muiltakin osin sekä SDG- että maan omassa kansallisessa kehityssuunnitelmassa asetettujen köyhyydenvähentämistavoitteiden saavuttaminen näyttää vaikealta.

Raportti osoittaa, että köyhyys kulkee edelleen vahvasti vanhojen apartheid-rajojen mukaisesti: kolme viidestä mustasta eteläafrikkalaisesta on köyhiä, mutta valkoisten keskuudessa köyhyyttä ei ole juuri lainkaan. Kaikkein haavoittuvimpia köyhyydelle ovat alle 17-vuotiaat mustat tytöt. Naiset ovat todennäköisemmin köyhiä kuin miehet, mutta sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet.

Vauraimmat maakunnat ovat Gauteng ja Länsi-Kap

Kolme köyhintä provinssia ovat edelleen Limpopo, Itä-Kap sekä KwaZulu-Natal, kun taas talousveturit Gauteng (jossa sijaitsee pääkaupunki Pretoria/Tshwane sekä Johannesburg) ja Länsi-Kap ovat vauraimmat maakunnat.

Stats SA:n Statistician-General Pali Lehohla sanoi raportin julkistustilaisuudessa, että kaupungistumisen voi olettaa kiihtyvän köyhyystrendien perusteella, mikä puolestaan kasvattaa jatkossa kaupungeissa asuvien köyhien määrää.

Maaseudun asukkaat ovat muutaman viime vuoden aikana kärsineet myös poikkeuksellisen pahasta kuivuudesta, mikä vähensi maatalousalan työpaikkoja ja nosti erityisesti vuonna 2016 peruselintarvikkeiden hintoja huomattavasti.

Korkea koulutus vähentää köyhyyttä

Raportti osoittaa myös selkeästi, että köyhyys on sitä epätodennäköisempää, mitä koulutetumpi henkilö on kyseessä. Siinä missä 79 % ihmisistä, joilla ei ollut lainkaan muodollista koulutusta, eli köyhyydessä, vain 8 % korkeakoulutetuista eli köyhyydessä. Korkeakoulutettujen köyhyys ei myös juurikaan ole kasvanut vuodesta 2011.

Raportissa on myös myönteisiä havaintoja. Niiden eteläafrikkalaisten määrä, joilla on sähkö, juokseva vesi, ja vesivessa, on noussut tasaisesti vuodesta 1996. (Vuonna 2016 sähköt oli 90,3 %:lla väestöstä, juokseva vesi 83,5 %:lla ja vesivessa 60,6 %:lla.) Mutta samalla kun kansalaisten peruspalvelut ovat parantuneet, he ovat köyhtyneet tuloilla mitattuna.

Sosiaalituet monelle ainoa tulonlähde

Noin kolmasosa eteläafrikkalaisista on riippuvaisia erilaisista sosiaalituista (erit. lapsilisä, vanhuuseläke, vammaisavustus), joista on tullut monelle köyhälle ihmiselle ainoa tulonlähde. Sosiaaliavustukset vievät 3,2 % BKT:stä ja niiden määrän arvellaan kasvavan nykyisestä n. 167 mrd ZAR:ista 195 milj. ZARiin vuoteen 2019 mennessä.

Edustuston kommentti:

Vaikka nyt julkaistu raportti tutkii köyhyystrendejä vain vuoteen 2015 asti, on epätodennäköistä, että köyhyys olisi tämän jälkeen vähentynyt. Etelä-Afrikan talouskasvu on matanut vuoden 2008 talouskriisin jälkeen, ja maa on hyötynyt globaalitrendejä vähemmän viime vuosina kiihtyneestä kysynnästä. Työttömyys on vuoden 2017 alkupuolella noussut korkeimmalle tasolleen 14 vuoteen – miltei 28 prosenttiin – ja erityisen vakavaa on nuorisotyöttömyys, millä on suora vaikutus köyhyyteen.

Myös kaikkein köyhimmän väestönosan voi olettaa kasvaneen vuoden 2015 jälkeen, mm. voimakkaan ruoan hintainflaation vuoksi. Ruokaturva tulee jatkossa olemaan entistä vakavampi ongelma ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja pahenevan vedenpuutteen. Vastaavalla tavalla myös väkivaltainen rikollisuus (erit. murhat) on noussut viimeisten vuosien aikana, pudottuaan jo selvästi 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Tilastokeskuksen raportti kokonaisuudessaan.

Lähetystöneuvos Anna Merrifield, Suomen suurlähetystö, Pretoria

Tulosta

Päivitetty 23.8.2017


© Suomen suurlähetystö, Pretoria | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot