Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Pretoria: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pretoria

Embassy of Finland
P.O.Box 443, Pretoria 0001, Republic of South Africa
Puh. +27-12-343 0275, S-posti: sanomat.pre@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 24.8.2017

Etelä-Afrikka panostaa korkeakoulujärjestelmänsä parantamiseen

Etelä-Afrikan hallitus painottaa korkeakoulutuksen tärkeyttä yhteiskunnallisen kehityksen ja talouskasvun lisäämisessä sekä köyhyyden vähentämisessä. Hallitus on pyrkinyt uudistamaan apartheidin aikaista eriarvoistavaa ja räikeän jakautunutta korkeakoulujärjestelmää merkittävästi 1990-luvun puolivälistä alkaen muun muassa yhdistämällä korkeakouluja, parantamalla opetuksen laatua sekä lisäämällä koulutuksen saatavuutta.

Eteläafrikkalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut apartheidin jälkeisenä aikana: vuonna 1993 heitä oli 473 000, vuonna 2014 sen sijaan 1 040 000. Vaikkakin 18-24 vuotiaista nuorista lähes 20 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot, väestöryhmien väliset eroavaisuudet ovat yhä huomattavat. Valkoisista nuorista 60 prosenttia ja intialaisista yli 50 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot mutta mustien keskuudessa vastaava luku on 11 prosenttia ja värillisillä 7 prosenttia.

Kansallisen opintotukijärjestelmän (National Student Financial Aid Scheme, NSFAS) perustamisen myötä, vuonna 1999, yhä useampi nuori on pystynyt aloittamaan korkeakouluopinnot sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta huolimatta. NSFAS-järjestelmän piirissä olevilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada stipendi tai laina opintojensa rahoittamista varten. Lisäksi joillain yliopistoilla on omia tukiohjelmia ja useilla yrityksillä lahjakkaille opiskelijoille suunnattuja stipendejä. NSFAS:in avustamien opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina ja vuonna 2016 opintotukijärjestelmällä tuettiin 405 000 opiskelijaa. NSFAS on kuitenkin ollut huomattavissa rahoitusvaikeuksissa, sillä osa sen tukemista opiskelijoista ei valmistuttuaan kykene maksamaan lainojaan takaisin. Lainojen takaisinmaksu romahti huomattavasti vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana, jolloin valtio menetti valtiovarainministeriön arvion mukaan 262 miljoonaa euroa.

Korkeakoulujärjestelmän rakenne ja ohjaus

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kuuluvat Etelä-Afrikan korkeakoulutuksesta vastaavan ministeriön (Department of Higher Education and Training) alaisuuteen. Ministeriön toimivalta käsittää muun muassa korkeakoulutusta koskevien kansallisten suunnitelmien laatimisen, lainojen ja muun rahoituksen myöntämisen yliopistoille sekä ammattikouluverkostojen (Further Education and Training) hallinnoinnin ja rahoittamisen. Vaikka korkeakoulut ovat itsenäisiä instituutioita, ohjaavat ministeriön tekemät linjaukset niiden toimintaa lisääntyvässä määrin. Ministeriö määrittää esimerkiksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien tarjonnan sen perusteella, mikä on kansallinen ja alueellinen tarve sekä korkeakoulujen mahdollisuus tarjota uusia tutkinto-ohjelmia. Ministeriötasoisessa ohjauksessa on keskitytty lisäämään eri tieteenalojen välistä yhteistyötä, korkeakouluopintojen joustavuutta sekä resursseja niille aloille, joilla on työvoimapula.

Korkeakoulut on jaettavissa Etelä-Afrikassa kolmeen erilaiseen ryhmään: perinteisiin yliopistoihin, teknillisiin yliopistoihin sekä ammattikorkeakouluihin, jotka yhdistävät akateemiset opinnot sekä ammatillisen koulutuksen. Yliopistot tarjoavat pääsääntöisesti kandidaattitason tutkintoja mutta lisäksi niissä on mahdollisuus suorittaa jatko-opintoja. Etelä-Afrikassa jatko-opiskelijoiden määrä on ollut suhteellisen vähäinen, sillä vuonna 2014 tohtoritutkinnon suoritti 2060 henkilöä (vastaava luku oli Saksassa 28 147). Valtio on korostanut tieteellisen tutkimuksen tärkeyttä ja pyrkinyt lisäämään jatkotutkintojen suorittaneiden opiskelijoiden määrää kasvattamalla tieteelliseen tutkimukseen kohdistettua rahoitusta. Vuosien 2010 ja 2015 välisenä aikana tämä rahoitus kasvoi 71 prosenttia. Erityisesti tutkimuksen tärkeyttä on painotettu terveydenhuoltoalalla, sillä valtion innovaatioita koskevassa kymmenvuotissuunnitelmassa (South Africa's Ten Year Innovation Plan) vuosille 2008-2018 on linjattu tavoitteeksi, että Etelä-Afrikasta tulee kärkipään toimija lääkealalla.

Julkisten yliopistojen lisäksi Etelä-Afrikassa toimii lukuisia yksityisiä korkeakoulutusta tarjoavia yksiköitä. Tammikuussa 2017 valtakunnallisesti rekisteröityjä yksityisiä korkeakouluja oli 93 kappaletta ja alueellisesti rekisteröityjä oppilaitoksia 31 kappaletta. Näiden toimijoiden välinen ero on siinä, että alueellisesti rekisteröidyt korkeakoulutusta tarjoavat instituutiot eivät ole täyttäneet kaikkia laissa yksityisille korkeakouluille säädettyjä rekisteröimisedellytyksiä mutta niiden katsotaan tietyssä määräajassa täyttävän nämä edellytykset, minkä vuoksi ne on otettu alueelliseen rekisteriin.

Kolmannen ja toisen asteen opetuksen tarjonta on Etelä-Afrikassa kirjavaa, sillä esimerkiksi sairaanhoitajaopintoja tarjoavat noin 150 julkista ja 100 yksityistä oppilaitosta. Vastaavasti teknistä ja ammattiosaamista opetetaan 50 julkisessa oppilaitoksessa (Technical Vocational Education and Training) ja lukuisessa yksityisessä oppilaitoksessa. Näillä teknisillä oppilaitoksilla on tosin yleisesti huonompi maine opiskelijoiden keskuudessa, minkä vuoksi enemmistö ylioppilastutkinnon läpäisseistä opiskelijoista hakeutuu ensisijaisesti yliopistoihin. Julkisten ja yksityisten oppilaitosten lisäksi korkeakoulutusta on saatavilla myös etäopintoina. Pretoriassa sijaitsevassa Etelä-Afrikan yliopistossa (University of South Africa, UNISA) on yli 310 000 opiskelijaa, jotka suorittavat opintonsa kokonaan etänä.

Korkeakoulutuksen rahoitus

Korkeakouluopintojen rahoittaminen on Etelä-Afrikassa suuri haaste. Ensinnäkin kansalliseen opintotukeen oikeutettujen opiskelijoiden määrä ylittää NSFAS:in käytössä olevan budjetin. Toisekseen tukiloukkuun putoaa vuosittain valtava määrä opiskelijoita, joiden perheiden tulot ovat riittävän suuret ylittääkseen NSFAS:in köyhyyskriteerit, mutta joilla ei kuitenkaan todellisuudessa ole varaa lukuvuosimaksuihin. Osa eteläafrikkalaisista korkeakouluopiskelijoista näkee kirjaimellisesti nälkää – heillä on varaa vain yhteen ateriaan päivässä, kun viimeisetkin rahat menevät mm. oppimateriaaliin ja bussimatkoihin. Opiskelijoiden taloudelliset vaikeudet ovat yleisin syy opintojen keskeyttämiseen ja hankaloittavat täten myös merkittävästi maan koulutustilannetta. Etelä-Afrikan kansallisen tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 45 prosenttia yliopisto-opiskelijoista keskeytti opintonsa ennen valmistumista.

Yliopistojen nousseet lukukausimaksut ovat lisäksi olleet Etelä-Afrikan viime vuosien suurimpien yhteiskunnallisten mellakoiden aiheuttajia. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opintojen hinnat lääketieteellisessä tiedekunnassa nousivat vuosien 2014 ja 2015 välisenä aikana Kapkaupungin yliopistossa (University of Cape Town) 3900 eurosta 4400 euroon, Witwatersrandin yliopistossa 3500 eurosta 3900 euroon ja Free Staten yliopistossa 2500 eurosta 2800 euroon. Yliopisto-opiskelijat vaativat ensin 2015 lopulla alkaneessa #FeesMustFall –kampanjassa ylipistojen lukukausimaksujen jäädyttämistä ja sittemmin maksujen poistamista kokonaan. Mellakat on toistaiseksi saatu rauhoittumaan, mutta ne sulkivat yliopistoja ympäri maan vuoden 2016 aikana niin että useassa yliopistossa lukuvuosi 2017 pääsi alkamaan normaaliaikataulusta myöhässä.

Hallitus pyrkii lieventämään korkeakoulujen rahoitusvajetta lisäämällä 2016 ja 2020 välisenä aikana korkeakoulutukselle suunnatun valtion rahoituksen määrää vuotuisesti keskimäärin 9,2 prosenttia. Vuonna 2016 korkeakoulutukselle on varattu valtion budjetista noin 4,7 miljardia euroa ja vuonna 2020 noin 6,1 miljardia euroa. Tämän ohella yliopistoille on osoitettu noin 748 miljoonan euron suuruinen lisämääräraha vuosille 2018-2020. Lisäksi hallitus on varannut vuoden 2019–2020 budjettisuunnitelmassa noin 340 miljoonan euron suuruisen lisämäärärahan korkeakoulutukselle. Hallituksen korkeakoulutusta koskeva politiikkalinjaus on täten viime aikoina muuttunut, sillä vuosien 2000 ja 2013 välisenä aikana korkeakoulujen saama rahoitus valtiolta väheni keskimääräisesti yhdeksän prosenttia. Yksityissektorin osuus pysyi sen sijaan kyseisenä ajanjaksona suhteellisesti samana, minkä vuoksi korkeakoulut keräsivät rahoituksesta puuttuvan osuuden korotettujen lukuvuosimaksujen avulla.

Korkeakoulutuksen haasteet

Tapahtuneista muutoksista huolimatta apartheidin aikana luodut ongelmat vaikuttavat vieläkin moninaisesti Etelä-Afrikan koulutusjärjestelmässä, jota rasittaa erityisesti perusopetuksen heikko laatu ja ammattitaitoisen opetushenkilökunnan riittämättömyys. Korkeakoulujen väliset laadulliset erot ovat huomattavia. Toisaalta Etelä-Afrikka on tunnettu huippuyliopistoistaan, joista kolme, Kapkaupungin, Witwatersrandin ja Stellenboschin yliopisto, lukeutui vuonna 2015 BRICS-maiden 12 parhaan yliopiston joukkoon kansainvälisessä tutkimuksessa (Times Higher Education, 2015). Toisaalta taas osa korkeakouluista on tunnetusti heikkotasoisia: erityisesti sellaiset ammattikorkeakoulut, jotka toimivat apartheidin aikana mustan väestön oppilaitoksina, jolloin hallitus tarkoituksellisesti piti opetuksen niissä heikkolaatuisena eikä myöntänyt niille riittäviä resursseja. Yleinen, korkeakouluille haitallinen seikka on maan peruskoulujen heikko taso. OECD:n 76 valtiota käsittävässä tutkimuksessa Etelä-Afrikan peruskoulutusjärjestelmä arvioitiin toiseksi huonoimmaksi.

Korkeakouluharjoittelija Emilia Laaksonen, Suomen suurlähetystö, Pretoria

Tulosta

Päivitetty 25.8.2017


© Suomen suurlähetystö, Pretoria | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot