Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Terveydenhuolto ja kaivosala vetävät yrityksiä eteläiseen Afrikkaan - Suomen suurlähetystö, Pretoria : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pretoria

Embassy of Finland
P.O.Box 443, Pretoria 0001, Republic of South Africa
Puh. +27-12-343 0275, S-posti: sanomat.pre@formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 17.3.2015

Terveydenhuolto ja kaivosala vetävät yrityksiä eteläiseen Afrikkaan

Suomalaisyrityksiä vieraili helmikuussa eteläisessä Afrikassa tutustumassa alueen tarjoamiin vienti- ja investointimahdollisuuksiin. Suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle on kysyntää niin terveydenhuollossa kuin energia- ja kaivossektorillakin.

Alivaltiosihteeri Matti Anttonen ja terveysalan yritykset tutustumassa Botswanan yliopiston uuteen opetussairaalaan.
Alivaltiosihteeri Matti Anttonen ja terveysalan yritykset tutustumassa Botswanan yliopiston uuteen opetussairaalaan. Gaboroneen juuri valmistunut sairaala tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Sairaalan kaluston ja laitteiston hankinnat toteutetaan tarjouskilpailuilla tämän vuoden aikana. Kuva: Heini Pulli

Taloudellisista ulkosuhteista vastaava alivaltiosihteeri Matti Anttonen johti yritysvaltuuskunnan Team Finland -matkaa Namibiaan, Mosambikiin ja Botswanaan 2.−6. helmikuuta.  Mukana oli yrityksiä terveysteknologia-, energia- ja kaivossektorilta.

Matkan aikana yritykset tutustuivat vienti- ja yhteistyömahdollisuuksiin, joita alueella onkin hyvin tarjolla. Viranomais- ja yritystapaamisissa todettiin, että markkinoita löytyy suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle.

Sekä Namibia että Botswana ovat ylemmän keskitulon maita, ja niiden talous on viime vuosina kasvanut noin viiden prosentin vauhtia.

Mosambik on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa, ja sen talouskasvu on lähes kahdeksan prosenttia vuodessa. Poliittisesti vakaat ja taloudessaan vireät maat ovat kiinnostava kohde myös suomalaisille yrityksille.

Suomella on suurlähetystö Namibiassa ja Mosambikissa, ja Botswanaa seurataan Etelä-Afrikan suurlähetystöstä käsin. Edustustojen lisäksi myös Finpron toimisto Johannesburgissa auttaa markkinoille tulevia suomalaisyrityksiä.

Terveydenhuollon osaamiselle kysyntää

Sekä Namibiassa, Mosambikissa että Botswanassa on käynnissä isoja terveydenhuollon hankkeita. Esimerkiksi Botswanan pääkaupungissa Gaboronessa on hiljattain valmistunut 450-paikkainen yliopistollinen opetussairaala, jonka koko sairaalakaluston ja lääketieteellisen välineistön hankinta on määrä kilpailuttaa tänä vuonna. Terveydenhuoltosektorin mahdollisuuksia kartoittivat matkalla suomalaisyritykset Merivaara ja PerkinElmer.

Kuten monissa kehittyvissä maissa, myös Namibiassa terveydenhuollon erityispiirre ovat eritasoiset sairaalat, ja erityisesti maaseudulla käytössä on vain perusvälineistö. Namibian yliopiston lääketieteen laitoksella on suunnitteilla vierailu Suomeen, ja toiveissa on muun muassa yhteistyö hammaslääketieteessä.

Suomalaista kouluterveydenhuollon osaamista hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Namibian sosiaali- ja terveysministeriön välisessä kouluterveyshankkeessa, jota ulkoministeriö rahoittaa.

”Suomen ja Namibian välisten erinomaisten suhteiden varaan on hyvä rakentaa myös kaupallista yhteistyötä”, alivaltiosihteeri Anttonen painottaa.

Kauppaa ja investointia helpottavat myös molemmissa maissa sijaitsevat suurlähetystöt. Namibian terveyssektori on haasteellinen, mutta ratkaisut ovat siellä helpompia kuin väkiluvultaan suuremmissa maissa.

Suomesta mallia haja-asutusalueiden palveluihin

Mosambikissa on tarvetta laadukkaalle ja kestävälle uudelle terveysteknologialle. Puutetta on erityisesti huoltokapasiteetista. Maa käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa henkeä kohti kuin alueen maat keskimäärin, ja rahoituksesta kaksi kolmasosaa tulee avunantajilta.

Maassa on kuitenkin tiedostettu tarve kasvattaa omaa rahoitusta. Anttosen mukaan hyvät käytännöt voivat olla hyvinkin edullisia, esimerkkinä Suomen terveydenhuollon kustannukset Yhdysvaltoihin verrattuna. Myös Suomen Mosambikin-suurlähettiläs Seija Toro korostaa terveysteknologian kasvumahdollisuuksia.

Botswanassa uuden opetussairaalan toiminnan käynnistäminen on mittava hanke, ja kysyntää on erityisesti laboratoriodiagnostiikan osaamiselle ja laitteistolle. Suuri pinta-ala ja harva asutus tuovat terveydenhuoltoon samanlaisia haasteita kuin Suomessa, ja Suomen ratkaisut esimerkiksi haja-asutusalueiden terveyspalveluiden tuottamisessa ja mobiiliteknologian hyödyntämisessä kiinnostavat. Myös äitiysterveyteen halutaan panostaa.

Cleantechistä ratkaisuja kaivosalan ympäristövaikutuksiin

Alivaltiosihteeri Anttonen pitää tärkeänä, että suomalaisyritykset voisivat tulevaisuudessa tarjota ratkaisuja myös uusiutuvan energian kysymyksiin. Suomi rahoittaa yhdessä Ison-Britannian ja Itävallan kanssa energia- ja ympäristökumppanuus-ohjelmaa (EEP, Energy and Environmental Partnership) eteläisessä ja Itä-Afrikassa. Ohjelmalla tuetaan hankkeita, jotka edistävät uusiutuvan energian, puhtaan teknologian ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöä.

Energiasektorin lisäksi kiinnostavia mahdollisuuksia alueella tarjoaa myös kaivosala. Esimerkiksi Botswanalla on noin 200 miljardin tonnin hiilivarat ja runsaasti muita mineraaleja, joiden hyödyntämisessä kaivosteknologian lisäksi myös kuljetuslogistiikka on ratkaisevassa asemassa. Kaivossektorilla kysyntää on myös puhtaan teknologian, cleantechin, osaamiselle.

Helmikuun Team Finland -matkalle osallistunut Geologian tutkimuskeskus GTK on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Namibiassa, ja sillä on parhaillaan käynnissä ulkoministeriön rahoittama osaamisen kehittämiseen keskittyvä hanke Namibian geologisen tutkimuslaitoksen kanssa.

Myös Suomen Namibian-suurlähettiläs Anne Saloranta kannustaa yrityksiä tarttumaan alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Suomalaisyrityksillä onkin jo Namibiassa merkittävää toimintaa. Outotec toimittaa maahan kuparisulaton yhteyteen kaasunpuhdistusjärjestelmän, rikkihappotehtaan ja jätevesienkäsittelyjärjestelmän. Uusia avauksia haetaan myös energiasektorilla.

Marjut Partanen
Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolla.

Tulosta

Päivitetty 17.3.2015


© Suomen suurlähetystö, Pretoria | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot