Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöllä Suomi on vuodesta 1995 lähtien tukenut toimintakykyisen, sosiaalisesti ja taloudellisesti tasa-arvoisen yhteiskunnan kehittymistä Etelä-Afrikassa. Maiden välinen yhteistyö on tänä päivänä vilkasta, ja Suomella on käytössä monia kehitysyhteistyöinstrumentteja. Näitä ovat mm. alueellinen yhteistyö, paikallisen yhteistyön määräraha, instituutioiden välinen yhteistyö sekä Finnpartnership- ja BEAM-liiketoimintatuet.

Yli kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen ja Etelä-Afrikan välisillä hankkeilla on tuettu etenkin ympäristöhallintoa, uusiutuvien energiapalveluiden käyttöönottoa, yrittäjyyttä sekä tietoyhteiskunnan ja innovaatiotoiminnan kehittämistä. Ohjelmien ja hankkeiden tavoitteet ja prioriteetit on määritelty yhdessä Etelä-Afrikan kanssa, mutta päävastuu hankkeiden koordinoinnista on ollut eteläafrikkalaisilla kumppaneilla. Suomi on tuonut yhteistyöhön lisäarvoa omien kokemustensa, hyvien käytäntöjensä sekä uusien teknologioiden muodossa. Varsinainen kahdenvälinen kehitysyhteistyö maiden välillä on tullut päätökseen, mutta Etelä-Afrikka on mukana Suomen rahoittamissa laajemmissa alueellisissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Tämä voi tarkoittaa kumppanuutta alueellisissa aloitteissa tai esimerkiksi yhteisrahoitteisia hankkeita.

Paikallisen yhteistyön määräraha

Paikallisen yhteistyön määräraha (PYM) on Suomen Pretorian suurlähetystön käytössä oleva kehitysyhteistyön muoto. Määrärahalla tuetaan paikallisten valtiosta riippumattomia järjestöjä, tiede- ja teknologiayhteisöjä, korkeakouluja ja muita koulutus- ja tutkimuslaitoksia, riippumattomia tiedotusvälineitä, julkisia yrityksiä ja kulttuurilaitoksia (esim. museot, kirjastot ja teatterit), kauppakamareita ja kaupallisia järjestöjä, vienti- ja investointi edistämisjärjestöjä, yrityksiä, osuuskuntia, yritysten eturyhmiä ja työntekijöitä, säätiötä ja uskonnollisia järjestöjä.

Taustatietoa

Suomen kehitysyhteistyö on ihmisoikeusperustaista. Sen tavoitteena on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät niitä puolustamaan. Vastaavasti viranomaiset tunnistavat ja toimeenpanevat ihmisoikeusvelvoitteensa.

Suomi keskittää toimintaansa neljälle painopistealueelle:

-Naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema

-Kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen ja elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

-Yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky

-Ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö

Kaikenlainen toiminta ja projektit tulisi perustua kehitysyhteistyön läpileikkaaviin tavoitteisiin, jotka ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys. Toiminta perustuu myös kumppanimaiden tarpeisiin, Suomen tietotaitoon ja vahvuuksiin kuin myös maailmanlaajuiseen työnjakoon kehitysyhteistyössä.

Viime vuosien onnistuneesta köyhyyden vähentämisestä huolimatta epätasa-arvo on lisääntynyt sekä maiden sisällä, että niiden välillä. Gini-kertoimen mukaan Etelä-Afrikassa on maailman korkein epätasa-arvo. Yksi tärkeä tavoite Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa on äärimmäisen köyhyyden ja epätasa-arvon poistaminen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistäminen.

Paikallisen yhteistyön määräraha (PYM) on osa Suomen kehitysyhteistyötä. Sen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä vakautta, turvallisuutta, rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä sekä edistää oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Paikallisen yhteistyön määrärahalla on merkittävä rooli Suomen kehitysyhteistyössä Etelä-Afrikassa. Sen tavoitteena on syventää yhteistyötä alueella. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja yhteistyötä, jotka tuottavat kestäviä tuloksia ja joilla on myönteinen pitkän aikavälin vaikutus yhteiskuntaan.

Suomen kahdenväliset ohjelmat Etelä-Afrikan hallituksen kanssa päättyivät vuonna 2012. Tämän jälkeen on yhä enemmän painotettu kumppanuusvälineitä kestävien suhteiden luomisessa instituutioiden, kuntien ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä. Uudet maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet ovat olennainen osa Suomen kehityspolitiikkaa ja yhteistyötä, jotka ovat tärkeä osa Suomen ulkomaanpolitiikkaa.

Tuki ruohonjuuritason toimijoille

Paikallisen yhteistyön määräraha tarjoaa suurlähetystölle keinon tukea ruohonjuuritason toimijoita niin Suomessa kuin Etelä-Afrikassakin. Tällä tavoin se tarjoaa suurlähetystölle eri tason sitoutumista kumppanuusvälineiden ja alueellisen yhteystyön kanssa. Se myös mahdollistaa suurlähetystön toiminnan painopistealueilla, jotka eivät välttämättä kuulu Suomen kehitysyhteistyön muiden ohjelmien piiriin. Nämä painopistealueet ovat peräisin keskusteluista maan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

PYM-hankkeilla pyritään vahvistamaan alueellisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden valmiuksia. Lisäksi tukea myönnetään instituutionalisille ja yksityisen sektorin toimijoiden hankkeille, joilla on todennettavissa oleva kehitysvaikutus. PYM toimii myös työkaluna laajentamaan suurlähetystön yhteyksiä strategisten kumppanien ja julkisen diplomatian kautta. Lähestymistapa on luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia muutaman organisaation kanssa sen sijaan, että tuettaisiin toimintaa, seminaareja, yms.

Paikallisen yhteistyön määrärahalla on merkittävä rooli kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistamisessa sekä oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisessä sekä kumppanuuksien syventämisessä maassa sekä alueilla Suomen yhteistyöohjelmassa eteläisessä Afrikassa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja yhteistyötä, joka tuottaa kestäviä tuloksia ja joilla on pitkän aikavälin vaikutus yhteiskuntaan.

Vuosina 2021-2022 rahoitettavat hankkeet

Lisätietoja, toivomme yhteydenotot englanniksi:
PYM koordinaattori Tsakane Bok, [email protected] 

Embassy of Finland, FLC
PO Box 443, Pretoria 0001
Puh: +27 12 343 0275, ext 219
Fax: +27 12 343 3095