Suomen tuki Etelä-Afrikan apartheidin vastaiselle liikkeelle muotoutui vuoden 1995 jälkeen kehitysyhteistyöksi. Yhteistyö on painottunut toimintakykyisen, sosiaalisesti ja taloudellisesti tasa-arvoisen yhteiskunnan kehittämiseen.
Yli kymmenen vuoden aikana Suomella ja Etelä-Afrikalla on ollut useita kehitysyhteistyöohjelmia, joilla on tuettu etenkin opetusta, yrittäjyyttä, ympäristöhallintoa sekä tietoyhteiskunnan kehittämistä. Pääpaino on ollut etelä-afrikkalaisten oman toimintakyvyn kehittämisessä. Ohjelmien tavoitteet ja prioriteetit on määritelty yhdessä Etelä-Afrikan kanssa, mutta päävastuu ohjelmien koordinoinnista on kuitenkin eteläafrikkalaisilla kumppaneilla; kehitysyhteistyön perusajatuksena on, että jokainen kehitysmaa on itse vastuussa kehityksestään sekä määrittää sen suunnan ja tarpeet. Suomi puolestaan tuo yhteistyöhön lisäarvoa omien kokemustensa, hyvien käytäntöjensä sekä uusien teknologioiden muodossa.
Suomen ja Etelä-Afrikan väliseen yhteistyöhön on käytössä erilaisia yhteistyöinstrumentteja: lahjamuotoinen apu ja kahdenvälinen yhteistyö, kolmikantayhteistyö, tuki kansalaisyhteiskunnalle (paikallisen yhteistyön määräraha) sekä instituutioiden välinen yhteistyö. Hanketyö on pitkään ollut kehitysyhteistyön perusyksikkö, mutta myös Etelä-Afrikassa painopiste on siirtymässä instituutioiden väliseen yhteistyöhön, etenkin tietoyhteiskuntasektorilla. Suomi ja Etelä-Afrikka tulevat myös työskentelemään enemmän yhdessä eteläisen Afrikan alueella joko kolmansien kumppaneiden kanssa tai kumppaneina alueellisissa aloitteissa.
Kehityspoliittinen ohjelma 2007 (PDF, 40 sivua, 1.75 Mt)
